Eli öhömm.. Lupasin teille osaa ja myöhästyin hieman parilla viikolla. Olimme lomalla joten en ole päässyt kirjoittelemaan 8DD. Tässä osassa näkyy hieman uutta sisustusta ja taloesittelykin tulee todella pian (Eikä myöhästymisiä) Ja voisin yhä tehdä jostain kirjasta tarinan tai kirjoitan sitten itse tarinan 8DD Mielipiteitä ? Mutta lukemaan :3 

-----------------------------------------------------

Reiska oli oppinut jo rutiinit aamusta alkaen, eikä herääminen tuottanut tuskaa hänelle. Ovi kuitenkin pamahti normaaliin tapaan kerran ja jos halusi saada oven lukkoon niin oli pamautettava ovea kunnolla, muuten kuski alkaisi valittamaan.

'' Tuon rahaa sinulle ja lapselle.. Toivottavasti '' Reiska huokaisi ja pamautti oven kiinni.

Amanda heräsi myöhemmin ja nautti raskaudestaan täysin voimin. 

- Ehkä saataisiin kohta parempaa ruokaa pöytään, Amanda tuskisteli yhä ruuanhaluisena.

Television nainen oli timmi kuin suolatikku ja tällä ei ollut muuta kuin lihasta ja luuta. Amanda yritti saada raskauskiloja jo etukäteen pois, että ei tarvitsisi pudotella kiloja samalla, kun lasta syöttelee.

'' Nosta jalka! Hyvä! Ja vielä jaksaa pari sekunttia '' 

- Mitään parisekunttisia enää nostele, Amanda huokaisi.

Eikä tietoa voinut olla lisäämättä vaikka kuinka olisi halunnut. Lapsihan on ainut laatuaan ja ensimmäinen lisäksi.

- Eli vaippa kierretään tuolta ja sitten vanha laitetaan päälle..

// Randomkuva :DD

Ilta saapui ja ovien paukkuminen raikui pihassa. Ulos astui Reiska, joka oli juuri lopettanut työpäivänsä.



Reiska hiipi makuuhuoneeseen ja viskasi vaatteet nurkkaan. Hän laskeutui hiiren hiljaa peiton alle, kunnes Amanda säpsähti.

- Käy...suihkussa, Amanda tokaisi ja maisutteli huuliaan.

- Ehkä huomenna, Reiska sanoi kunnes hän oli jo unessa.

-----------------------------------------------------------------------------

Viikot kuluivat ja Amandan maha kasvoi vauhdikkaasti.

- Meidän pitäisi viettää aikaa kesken'mme enemmän, Amanda murehti ja osoitti Reiskaa.

- Ollaan kotona ja luetaan kirjoja. Tai sitten kutsutaan hieroja. Mä en nyt niin viittis lähtee kaupungille, Reiska sanoi hengästyneenä.

-
- Siis jotain erikoista. Niinkuin käytäis kahvilla ja ravintolassa ja...

- Mennään sinne kahvilaan sitten, jos se niin tärkeää on, Reiska huokaisi helpoituksesta.

- Ja sit voitais sen jälkeen käydä kirjastossa ja hakee ne kirjat ja sit voitais mennä ravintolaan loppupäiväksi, Amanda innostui ja alkoi nauraa.

- Ei minnekkään ulos.. Enää koskaan. Käydään nyt siellä kahvilla niin sitten mietitään joskus uudelleen, Reiska huokaisi.

------------------------------------------------------------------



Aamulla lähtö oli siis Kulmakuppilaan, joka oli Amandalle ennen tuttu paikka.

- Rennosti...

- Mä voin tilata sulle, Amanda ehdotti ja nousi portaat tuskallisesti.

- Mä ottaisin tommosen Tuplaekspresson ja en muuta.

- Se olis 2,30, mies vastasi.

- Mulle samanlainen, Reiska tuhahti.

- Tää kahv.. Eikun ekspresso on hyvää, Amanda sanoi ja yritti olla muodikas.

- Niin on. Mut ovitaisko me mennä tonne pihalle kun täällä on aika ahdasta, Reika kysyi ja hieroi salamyhkäisenä korvantaustaan.

- Vaikka, Amanda sanoi ja hörppäsi ekspressoaan.

- Mulla on sulle jotain kerrottavaa, Reiska sanoi.

Amandan suu loksahti auki. '' Nyt se jättää mut'' Amanda ajatteli.

- No mennään vaan, jos se sua liikuttaa, Amanda tiuskaisi ja käveli ripeästi ulos.

''Mitä mä sille vastaan jos se jättää. Ehkä se ei sitä tarkota''

- Mikä se sun asia oli? Amanda kysyi ja virnisti tekohymyllään Reiskalle.

- Asia on nyt niin että, mä rakastan sua ja pidän susta..

- Joten..

Amandan kuuli oman sydämmen jykytyksensä joka muuttui kiivaammaksi ja kiivaammaksi. Se lopahti kunnes esiin astui samettinen rasia.

-Mikä toi on? Amanda kysyi häkeltyneenä.

- SE ON ISO! Iso timantti! Oioioioi, Amanda huusi ja veti nopeasti sormuksen käteensä.

- Eli hyväksytkö?

- Tuletko?

- No kyl se mulle käy, Amanda sanoi ja katseli sateessa kiiltelevää sormusta.

Lopulta he päätyivät pysäkin alle lempimään.

Reiska huomasi hahmon, joka oli ennestään tuttu. Se sai tämän irroittamaan otteen Amandasta.

- Mä käyn vessassa, Reiska sanoi ja nousi ylös.

Vastassa oli mustahiuksinen nainen. Hänellä oli pieni virne silmäkulmassaan ja tuo katsoi Reiskaa syvälle silmiin.

- Mitä sä tuolla teit? Ja kuka toi akka on? nainen nauroi.

- Mehän ollaan sovitty, että sä et puutu enää mun asioihin, Reiska huokaisi.

- Mut me voidaan olla ystäviä, nainen sanoi ja halasi Reiskaa.

Samassa kun he olivat irroittamassa otteitaan toisita, nainen tarttui Reiskan huuliin ja suuteli tätä kevyesti.

Amanda hilautui eteenpäin katsoakeen, milloinka Reiska tuli.

Hän kauhistui näkemästään. Juuri mies, joka kosi häntä suutelee toista naista.

- Ei voi olla totta, Amanda kuiskasi itselleen.

Nainen lähti pois tontilta ja virnuili Amandalle joka juoksi miestänsä vastaan.

- Missä sinä oli kulta? Amanda kysyi ja esitti. Hän esitti niin paljon, että ei voinut olla uskotamma, että hän esitti.

- Juttelin vanhan luokkalaiseni kanssa, Reiska sanoi ja huomasi että tuo samainen nainen pysähtyi. Hän hätääntyi.



Amanda kuuli, kuinka nainen lähestyi häntä. ''Pakko tehdä jotain''

- Mä haluun kotiin. Ei ollu hyvä idea tulla tänne, Amanda itki.

- Mennään kotiin.

- Ja toi kahvi oli mulle sellasta, että en ois saanu juoda sitä, kun ei raskaana saa juoda paljoo, Amanda selitti.

Nainen käveli koko ajan lähemmäs.

- Vittu mikä sika, nainen rykäsi ilmaan.

- Väärä suunta, voi että olin ääliö, nainen sanoi ja käveli oli.

____________________________________________

- Nyt me mennään naimisiin, Amanda sanoi ja repäisi taskustaan sormukset. Ei he muuten menneet heti reissun jälkeen naimisiin, jos tuo nainen ei olisi tullut sinne.

Kummatkin tiesivät mitä tapahtui, mutta sitä oli vain mahdotonta jakaa toisilleen.

Reiska Elmon ja Amanda Elmon.

Kuukausien jälkeen.

Amandan raskaus oli loppuvaiheillaan ja mitä myöhemmällä se oli, sitä enemmän kipuja oli. Hänet oli laitettu pyörätuoliin, synnytyksen takia, sillä se tapahtuisi tänään. Reiska oli lähtenyt töihin ja töiden jälkeen se syntyisi. Kaikki olisi niin uutta ja tuntematonta.

- Nälkä.. Amanda huokaisi ja käänsi pyörätuolia.



- Nyt äidin pikku mussukka saa ruokaa, Amada leperteli.

Hän oli avuton. Eihän lopuillaan oleva nainen pysytyisi mitään kovissa kiuvuissa tekemään.

- VITTU PERKELE!  Amanda huusi. Reiska oli tullut kotiin ja tämä oli syömässä. Amanda oli juuri menossa nukkumaan kunnes se alkoi tulla, maailmaan.

- REISKAA!

Huudot kuuluivat keittiöön, jossa Reiska söi.

- Mä..En..

-APUA! NYT MÄ KUOLENNN

-AAAAAAAAAAAAAAAAAA!

Synnytys oli kivulias, mutta sen arvoinen. Maailmaan syntyi tyttölapsi.

Auto kurvasi ja tööttäykset kuuluivat pihalla. Amandan oli aika lähteä töihin.

________________________________________________________________________

Nonni! Osa valmis. Kommenttai pyytäisin jajaja lapsen nimeä en vielä kerro (ilkeä) joten Trollit teille :3 ~ Papaja

Noniin. Vihdoin koneelle pääsen. Osan teko on viivästynyt hieman koulun, teatterin ja kokeiden takia. Osia tulee pikemmin mitä nopeammin kesä tulee, joten aika reippaasti. Seuraavan osan julkaisen huomenna/tänään/joskus kun kuvasin sen. Tämä osa on hieman lyhykäinen, mutta pitemmälle mennessä pitemmäksi menee. Ajattelin hieman, että aloittaisinko tarinan kirjasta ja teen siitä Sims version. Jos lukijoita tuolle olisi niin voisipahan tuota tehdä. Mutta osaan lurjukset 8D

-----------------------------

Amanda oli saanut elämänsä jo raiteilleen ja hankkinut töitä. Alokaaksi tuleminen ei ollut aivan paras mahdollinen ammatti, mutta kyllä tämä Amandalle kelpasi. Liikuntakaan ei ollut vahvin aine, missä tämä nainen oli hyvä.

Mies tuijotti eteenpäin ja ei vilkaissutkaan Amandaan suuntaan kunnes: - Minne neiti on matkalla?

- Siellä missä hiki lentää ja laatta heiluu, Amanda tiuskaisi ja hieroi viimeiset tähmänsä silmäkulmastaan.

Kotiin palatessaan Amanda oli noussut alokkaasta laskuvarjojääkäriksi. Rahaa tipahti paljonkin neidin tilille, eikä sitä oltu heti tuhlailemassa miehiin.

Rahan ahneudessa tämä kaivoi maasta kaiken minkä löysi. Olihan tämä helppo tapa tienata rahaa.

Rahan päämäärä jäi epäselväksi, mutta tässä on kuvaa mitä hän löysi maasta.

................................................

Ruusun tuoksu leijaili ympäri taloa ja Ama huokaisi. Syvään kuin oli mahdollista. Hän pyyhkäisi viimeiset hikipisaransa otsaltaan ja otti askeleita kohti puhelimen suuntaa.

- 52343.. Amanda näpytteli hermostuneena. Vaikka oli tämä kerta jo mones, kun tapasi Reiskaa, ei jännitys koskaan hiipunut.

- Haloo ? miehekäs ääni puhelimen päässä vastasi.
Puhelu ei kestänyt kauaakaan ja pöytä oli katettu mahdollisimman täydelliseen kuntoon. Ei roskaa eikäå mitään muuta silmäänpistävää kuin..

..tämä nuori nainen. Sydäntä vailla joka laahusti samaan aikaan pihamaata pitkin ovelle ja soitti ovikelloa.

- Oletko huomannut? Reiska kysyi ja silitti Amandan poskea.

- En ole, kerro, Ama sanoi ja siirsi kättään hieman alemmas.

- Tuo tähti muistuttaa minua ja sinua

- Olipa mielenkiintoinen asia, Ama hihitteli.

- Se on Kauris ja tuo on Härkä. Ne muodostavat yhdessä..

- Lopeta tuo.. Amanda keskeytti ja otti tukevamman otteen Reiskasta.

- Jatketaanko?..tätä.. sisällä.. Ama kuiskaisi sydän jumputtaen.

- Mikä ettei, Reiska sanoi ja nousi ylös.

- Tule nyt..

- Minulla on vielä yksi saamatta!

Reiskaa suudellessa Amandan silmiin nousivat kyyneleet, ei ilon eikä surun, vaan sen luomuden, jonka Reiska antoi tälle. Ei Reiskaakaan kyllä Amandan kyyneleet ja hempeys haittaneet, mutta olihan tuo hieman nuorempi kuin Ama.

Makuuhuoneen puolelle tätä keksustelua jatkettiin varsin iloisin mielin.

- Tule nyt tuonne peiton alle, rontti! Amanda hihitteli.

Ilta venyi pitkäälle yöhön, kunnes ovi avautui ja sieltä kömpi ulos Reiska. Hänellä oli hieman viekas ilme silmäkulmassaan, joka ei johtunut äskeisestä.



X X X X  X X X X X X X  X X X X X X X X X  X

Sateen ropina kimpoili tiilikatolla ja pihalle ilmestyi lätäköitä.



Amanda oli nukkumassa hyvän yön jälkeen. Tämän univerho repeili samalla, kun vesipisarat kimpoilivat.

- Ei aamua... Amanda huokaisi ja hieroi hikistä päänahkaansa.

- Se oli..uskomatonta, Ama huokaisi ja hymyili perään. Hän sai vaatteensa päälle, kunnes tunne, joka oli tullut jo aijemmin, lapsena silloin kun söi pinaattikeittoa tai näki verta.

Amanda kyyristyi mahdollisimman nopeasti pytyn kohdalle ja oksensi.

- Ei se nyt niin pitkälle lentänyt, Ama ihmetteli ja heilutteli vessaharjaa.

Noin kuukauden päästä selvisi, että tämä oli raskaana, nimenomaa Reiskalle.

Eihän lapselle sopinut tapetoimattomat seinät tai ruoholattia. Sänkyäkään lapselle ei ollut.

Sellainen kyllä löytyi mutta miten Reiska tästä reagoisi.

- Jos ei pidä, abortti tulee, Ama huokaisi syvään.

- Mutta saan omat lapsen. Jos se on poika, niin nimeksi tulee Mansikkakiisseli! Ama hihkaisi.

- Ja sit se menee naimisiin ja saa lapsia ja musta tulee mummo ja..

- Missä se Reiska viipyy. Sekin semmonen.., Amanda hätäili, mutta aivan turhaan, sillä Reiska seisoi jo pihamaalla.

- Ootsä lihonu ? Reiska kysy ja siirsi katseensä Amandan turvonneeseen vatsaan.

- Mennään sisälle, Ama huikkasi.

- Oon raskaana, ja jos sä et suostu muuttamaan meille, otan abortin, Ama hihkaisi.

Amanda tiei, että Reiska oli lapsi-rakas ja tusin tuo heidän rakkauttaan haluaisi lopettaa.

- No voin mä muuttaa, jos vaan revitään nämä tapetit pois täältä roskalavalle, Reiska huokaisi.

Reiska Teerimäki ja Amanda Elmon.

Ja Reiska on muuten tietotavoitteinen tiskaaja, jonka unelma on kohottaa 7 taitoa huippuunsa. Hän pitää vaalea/harmaista hiuksista ja ei pidä työttömistä.

------------------------------------------------------

Joo, eli tässä tämä osanen. Ensiosaa luvassa ja talo-esittelyjä tulossa. Kommentoikaa ihmiset <3~~

~~Papaja ^^

Elikkäs thässäs se on. Hieman kestäny on kun ei ollut tarpeeksi kuvia ja piti ottaa uusia ja photobucket temppuili, mutta sainpahan tehtyä :D

Osa on aika lyhyt tuleviin verrattuna, mutta alkuahan tämä on. Seuraavaan osaan saattaa mennä hieman aikaa, kun olemme lähdössä lomalle x3 Mutta piteimmittä puheitta -->> Lukemaan .D

 --------------------------------------------------------------------------------------------------------

Amanda nojasi jalkojaan vasten ja tuhahti. Ilmassa leijui viinan haju, joka pisti hänen sieraimiinsa. Amanda siristeli hieman silmiään ja hieroi hiuksiansa.

Hän katsoi hiuspeitteen alta ja huomasi hänen ympärillään kasapäin tyhjiä voimakkaalle haisevia pulloja.

Amanda nousi ylös ja kaatoi sylissään olevasta olutpullostaan loput maahan. 

- En..En muista mitään, hän huokaisi ja tiputti lasipullon alas, joka taas hajosi sirpaleiksi. Hän huomasi olevansa oudossa paikassa. Samassa hänen katseensa kiinnittyi pöydällä olevaan ruoka-annokseen ja istuitui tuolille.

Nuori neiti siirsi pöydällä ruokaan kenossa olevan pullon maahan, joka vieri hellan alle.

- Mikä tämä paikka on? Amanda ihmetteli ja nosti maasta taas uuden pullon ja haisteli sitä.

- Miksi maassa on reikä? Amanda ihmetteli ja alkoi täyttämään sitä vaistonomaisesti.

- Tämä ei voi olla totta! hän kiljui ja pyyhkäisi kosteita silmäkulmiansa.

- Tämä on minun kotini, Amanda tuskisteli ja vieritti poskelleen tuskaisen kyyneleen. Päänsärky voimistui kun neiti huomasi tilanteen pahuuden.

Hän katsoi keittiötä ja huomasi päässään olevat pupunkorvat.

- En minä tällaisena voi näyttääntyä, hän hihkaisi ja alkoi laittamaan hiuksiaan takaisin letille.
X X X X X X X X X

Elikkäs tähän väliin voisin kertoa meidän neitokaisestamme, joka aloittaa Legacymme.

 Leidin nimi on Amanda Elmon, perhetavoitteinen härkä, jona suuri haave on kasvattaa 20 koiran tai kissan pentua. Amandalle mielisi ruskeahiuksinen, hyvät kokintaidot omaava mies joka ei olisi työtön.

Elikkäs tässä on Amandan talo. Kattoa puuttuu muutamasta kohtaa, mutta ei sen pahempaa.

Ja sisältä.

Eteinen ja random sim.

Vessa.



Makuuhuone.

Ja keittiö + ruokailutilat.

X              XXXXX       XXXXX

Amanda oli saanut hiuksensa kuntoon ja rillinsä päähän. Tuo vain yhä ihmetteli, kuinka tämä voisi olla hänen talonsa.

Yht'äkkiä hänen mieleensä juolahti Tina, joka oli majottanut Amandaa jo pitkänkin aikaa. Samassa hän juoksi puhelimen luo ja näpytteli Tinan numeron.

- Hei ystäväiseni ! Amanda huudahti ja yritti olla mahdollisimman pirteä.

                                                                - Ei mitään erikoista. Muuten voi..

- EN VARMASTI OTA SINUA KYLÄÄNI TAI HALUA NÄHDÄ SINUA ENÄÄ KOSKAAN !

-Muistatko eilen, kun ostit siltä salaperäiseltä mieheltä tontin, johon sanoit rakentavasi ison huvimajan sinulle?

Pihalla seisoi varsin isonenäinen nuori mies, joka oli jo seissyt pihalla tovin.

- Hei!, Amanda rykäisi ja yritti olla mahdollisimman pirteä kaiken tuon krapulafiiliksen keskellä.

- Siis sinäkö asut tässä salaperäisessä asunnossa? Mies kysyi ja naurahti perään.

- No se oli sellainen sekaannus, Amanda sanoi nasevasti ja huolestui saman tien.

- Nimeni on muuten Reiska, mutta minun on mentävä, Reiska sanoo.

- Hyvästely hali, Amanda sanoo ja yrittää halata Reiskaa.

- Reiska oli aika mukava tyyppi. Ihan niinkuin olisin nähnyt hänet joskus, Amanda huokaisee.

Myöhemmin illalla ;

Amanda ei voinut olla ottamatta puhelinta kouraansa ja olla soittamatta Reiskalle. Hän yritti soittaa hänelle, mutta kukaan ei vastannut. Hän lähetti tekstiviestin ja pitkän odotuksen jälkeen hän sai vastauksen '' Ok '', joka riitti Amandalle.

Amanda tuskisteli yhä talonsa kanssa, joka ei odottanut hänen unelmatalonsa kuvitelmia.

- En voi eddelleenkään sietää tuota keittiötä, Amanda tuskisteli.

Reiskan tulo vaikutti Amandan taloon paljon. Eihän vierasta voi jättää viinalle haisevaan taloon.

- Pois tieltä, pois mielestä, Amanda tuskisteli ja heitti pussin kuoppaan, jonka hän täyttäisi myöhemmin.

Reiskan tulo ei muuttanut muuta kuin taloa vaan myös Amandaa, joka kärsi hajuongelmista.

- On ihme jos en hurmaa Reiskaa. Onhan hän itsekkin aika komea, Amanda hihittelee hullunkurisesti.

- Kaulanikin on todella ohut ja kapea. Ei kuitenkaan liian kapea, Amanda selittelee.

Samana iltana Reiska astuu tontille. Hänen keltainen urheilutakkinsa haiskahtaa hieman hielle, mutta suurin osin mies näyttää hyvältä.

Amanda kävelee pilke silmäkulmassaan Reiskan luo.

Reiska on aivan hiljaa ja kaappaa Amandan lämpimään syleilyynsä. Aluksi aloitetaan hennolla tanssiliikkeillä..

- Sulla on tosi nätti verkkatakki, Amanda kuhertelee ja tökkää hennosti Reiskaan olkapäähän.

- Voi ki.. Reiska ei saa sanojansa loppuun kunnes Amanda ''hyökkää'' Reiskan päälle.

- Töykeä nainen! Reiska sanoo ja hiutaisee Amandaa kauemmas.

- En.

- Et voi vaan heti tulla ja ruoeta imuttelemaan, en ole edes tuntenut sinua kuin vain tovin, Reiska selittää ja pukkaa Amandaa kauemmas.

- Minä kun luulin..

Mutta ei Reiskakaan voi olla vastustamatta Amandan helliä käsittelyjä :)

Ystävyysvälit paranevat entisestään kun aamukin koittaa.

- Älä tee enää koskaan noin! Reiska huudahtaa ärtyneesti.

- Mutta sinä vastasit suudelmaan! Amanda sanoo ja hihittelee rakastuneena perään.

- Ähh. Älä koske minuun !, Reiska kimittää.

-Mikä sun ongelma on? Amanda kysyy yrittäen samalla saada tuolta suudelmaa.

- No miten vaan.., Reiska sanoo ja rentoutuu Amandan helliin käsiin.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Osassa oli hieman erillaista kirjoitusta, kun olen kirjoittanut tätä kahdessa eri osissa (koulu). Mutta toivottavasti piditte. Linkityskiä yhä pyytelen :3

-Papaja

                     
- No onko hiukset hyvin ? Tina kysyi ja hymyili Amandalle.

Amanda nyökytti päätänsä ja asetteli rillinsä naamallensa.

- Et sitten bongaa mitään sellaista juoppoa tai homoa, Tina selitti.

- En tietenkään, Amanda sanoi ja hymyili Tinalle.

Askeleet kaikuivat ja portaita alas rymisti Tinan mies, Thurd.

- Ai niin kuin minä, tällainen juoppo ?, Thurd sanoi humoristisesti.

- Mikä juoppo se tuollainen on, joka ei edes ryyppää?, Tina sanoi ja rutisti Thurdia.

Amanda hymyili ja odotti Tinaa, joka hyvästeli perhettään.

- Ethän sitten tuo ketään miestä kotiisi? Tim, Tinan lapsi kysyi hieman turhaantuneella äänensävyllään äidiltään.

- Miksi toisin, kun minulla on jo kaksi kotonani, Tina sanoi ja rutisti poikaansa.

- Äläkä tuo sitten mitään huonoja uutisia, tai lapsia kotiin, Thurd sanoi ja kietoutui vaimoonsa. 

- En tietenkään, Tina sanoi ja suuteli miestänsä.
X X X X X X X

Tarjoilia katseli hieman huolestuneena asiakasta, Amandaa, joka oli juomassa jo toista pulloa viinaa.

- Voisinhan othaa toishenn.. Amanda sanoi ja kaappasi pöydältä toisen pullon.

- Anteeksi neiti, mutta emme tarjoile humaltuneille ihmisille, tarjoilia sanoi kohteliaasti ja laittoi tyhjän pullon tiskin alle.

Samassa Amanda nappasi uuden pullon ja löi rahat tiskiin.

                                                               - Vai että neiti, Amanda hymähti ja litktti uutta pulloansa.

 X X X X X

- Mikä sun ongelma on, kun aina kun me lähetään jonnekki kaupungille niin sä alat ryyppäämään ? Tina sanoi ja hymähti tympääntyneesti.

Olihan tuo nähnyt Amandan humalassa jo montakin kertaa, eikä se koskaan päättynyt hyvin.

- Ja sitten kaikki haukkumiset, on aina tullut haukuttua ihmisiä lyttyyn, Tina huusi noustessaan ylös sohvalta.

- Siis kuinka? Minä mitenkään nolaa, Amanda sanoi ja nauroi makeasti päälle.

- Ja vielä paras kaverini syyttää siitä minua. Voisit edes hieman kiittää minua että olen mukanasi täällä!, Tina huusi  ja kävi agressiivisemmaksi.

- Enhän minä sinua tuonut edes tänne! Tina huudahti ja laittoi kätensä ristiin.

- Ja muutenkin, sinulla on ruma lapsi ja etenkin lihava mies! Amanda huusi ja yritti saada asian kuulostamaan raittiin kuuloisalta.

- Ja olet itsekkin ruma vanha lutka! Amanda huusi ja lähti yläkertaan hakemaan lisää alkoholia.

Samalla Amanda oli bilettämässä ja teki vaikka mitä sattui.

Eikä tiennyt mitä tämä ilta olisi tehnyt hänen elämälleen...

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eli tämmöinen osa/prologi. En oikein ole päässyt tähän tekstiin kiinni, joten saattaa olla hieman töksähtelevä..

Kommenttia ja linkityksiä saa lähettää :)

Lisätietoa tulevasta

- Ajattelin mennä hieman nopeammin

- Yritän pelata pitemmälle 

- Osia tulee normaaliin tahtiin (eli silloin kun kerkeän)

Elikkäs linkitykset ovat mahdollisia ja niitä toivon. Entisestä Legacystä en linkitä, koska en jaksa ilmoittaa jokaiseen erikseen.

~ Tervetuloa

Papaja